Autogyro on potkurivetoinen lentokone, jossa kiinteiden siipien tilalla on pystysuoraan akseliin laakeroitu vapaasti pyörivä roottori. Autogyro liikkuu eteenpäin potkurin työntämänä. Koska roottorin lapojen ilmanvastus on etu- ja takareunalla erilainen, ilmavirta saa sen pyörimään. Noste syntyy roottorin lapojen siipiprofiilista sekä lapojen kohtauskulmasta. Koska roottori pyörii vapaasti ei erillistä pyrstöroottoria tarvita. Roottorin laakeroinnin kitkan kautta autogiroon vaikuttava vääntömomentti on niin pieni, että se voidaan helposti kumota peräsimellä, toisin kuin helikoptereissa, joissa tarvitaan pyrstöroottori.

Autogyron keksijä, espanjalainen Juan de la Cierva (1895–1936), lensi itse suunnittelemallaan koneella ensi kerran 1923. Autogyrolla, jota nykyään käytetään lähinnä harrastusilmailussa, oli suuri merkitys helikopterin kehitykselle.

Tunnettuja suomalaisia autogiron kehittäjiä ovat olleet Jukka Tervamäki sekä Seppo ja Kalevi Kokkola. Nykyaikaiset katetut autogyrot ovat saaneet ilmailuharrastuksen näillä lentolaitteilla voimakkaaseen kasvuun.

Autogyrokoulutttaja Suomessa on Gyrokoulutus Oy.